YRITTÄJYYS

08.10.2024

Perisuomalainen häpeä

Häpeä on sosiaalinen tunne ja kohdistuu mm. seksuaalisuuteen ja kehoon - kuin myös itsensä korostamiseen ja arvostamiseen.

Herättikö äskeisen lukeminen mielenkiinnon vai kiusaantuneisuuden tunteita?


Kulttuurimme ihailee itsensä hillitsemistä ja rationaalisuutta, eli järkevää ja olosuhteisiin soveliasta käytöstä. Aikojen saatossa tämä "sovelias käytös" on kuitenkin saanut aika kapeat raamit. Hyvänä esimerkkinä Sanna Marinin tanssi, joka iski lujaa tuhansien suomalaisten tiedostamattomaan häpeään oman itsensä suhteen. Vaatii aika pitkällistä ymmärrystä löytää nopeasti iskevän paheksunnan alta sitä todellista syytä tunteelle. Ani harva vetää henkeä ja miettii miksi tunne iski niin lujaa, vaan todennäköisemmin annetaan näppäimistön laulaa.

Sosiaalisen median myötä raamit ovat onneksi leventyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tehtävää silti riittää, niin yksilötasolla, kuin valtakunnallisesti.


Toistetaan vielä:

Häpeä on sosiaalinen tunne ja kohdistuu mm. seksuaalisuuteen ja kehoon - kuin myös itsensä korostamiseen ja arvostamiseen.


Alatko huomata yhteyden?



Reaktiomme asiaan kertoo paljon siitä, miten suhtaudumme siihen alitajunnassamme – siis tiedostamattomasti. Saatat naurahtaa kiusaantuneesti ja ajatella "Miten noloa!". Tai ehkä mieleesi tulee, että haluat tietää aiheesta lisää? Kukin reagoi sen hetkisen oman tilanteensa mukaan. Oli tapasi reagoida mitä tahansa, asiaa ei ehkä kannata jättää sivuuttamatta. Mitä voimakkaammin koet kiusaantuneisuutta ja halua jättää asian sikseen, sitä lämpimämmin suosittelen palaamaan sen pariin.

Kiusallisten tunteiden käsittely pakottaa ihmisen käymään läpi omaa mieltään - niin lukkojaan, kuin myös ennakkoluulojaan. Kun alat tunnistamaan näitä alitajuisia reagointeja niiden ilmaantuessa (sekä ymmärtämään mistä ne johtuvat), huomaat ehkä miten paljon ne ovat vaikuttaneet kaikkeen tekemiseesi -myös yrityksesi toimintaan.


Edelläkävijän rooli, tehdä asiat toisin, tuoda itsensä esiin, edustaa osaamistaan.


Herääkö näistä vaikeita tunteita vai inspiroivia ajatuksia?

Suomalainen, nöyränä pysymisen häpeäkulttuuri on meihin vahvasti iskostettu vuosikymmenien ajalta ja aiheuttaa ajatuksia, joita emme heti osaa yhdistää siihen liittyväksi. Tässä vaiheessa huomaat jo varmaan, että mikä tunne ottaa vallan yllä olevia lauseita mietittäessä.


Ja miten tämä kaikki liittyy markkinointiin? Tai yrittäjän itsetuntoon?

Jokainen yrittäjä tietää, että mainostaa pitäisi. Mutta ajatus ei useinkaan tunnu hyvältä - jokin jarruttaa mielessä. Eikä se jokin ole aina raha, vaikka hyvän syyn siitä saakin. Oman persoonan esille tuominen ja osaamisensa korostaminen ei vielä nykyäänkään ole kahvipöydissä ylpeydellä hunnutettua puhetta. Jokainen muistaa kuulleensa näitä puheita, kun porukassa naureskeltiin, että joku "oli olevinaan" tai "luulee itsestään liikoja".

Se jokin, joka meitä siellä jarruttaa on häpeän tunne. Kukaan ei halua itseään siihen tilanteeseen, että onkin näiden puheiden kohteena. Sitä tarkoittaa tekstin alussa mainittu "Häpeä on sosiaalinen tunne". Tiedostamaton häpeän tunne pitää meitä taustalla ja estää meitä ottamasta sitä ratkaisevaa askelta, jota yritystoimintamme saattaa olla vailla.

Vahva suositus seuraaville kirjoille, jotka avaavat tätä aihetta syvällisemmin:Kimmo Takasen Tunne lukkosi sekä Kaisa Peltolan Häpeän alkemia. Jälkimmäinen kirja ei ole kevyintä mahdollista luettavaa, mutta antaa monia antoisia näkökulmia. Mitä useampi meistä käsittelee omaa (tarpeetonta) häpeän tunnettaan sekä availee siihen liittyviä lukkoja, sitä enemmän se menettää otettaan meissä – ja koko yhteiskunnassa. Ja aikanaan, jossain vaiheessa, kun kuulet yllämainittuja kahvipöytäkeskusteluja; saatat huomata tuntevasi hentoista myötätuntoa puhujia kohtaan, koska olet jo askeleen pidemmällä itsesi kanssa.

Toivon, että sait tästä uutta näkökulmaa toimintaasi tulevaisuudessa. Vain tiedostamalla häpeän tunteen, kykenemme muuttamaan ajatuksiamme ja käyttäytymistämme. Muuttamaan niitä sellaiseen suuntaan, ettei toimintaamme alitajuisesti ohjaa entisaikain kapeat "hyväksytyt normit".

- Niina